1. Auringon maat
2. Verenpunainen
3. Muukalainen
4. Kuinka on?
5. Outro
6. Säkeet
7. Käärme
8. Eri tuuli
9. Ihmeitä
10. Trilogia I: Syytös
11. Trilogia II: The Kid on the Mountain (Instrumental)
12. Trilogia III: Aamun siivin (If I Flee on Morning Wings)
Kappaleiden syntytarinoita ja taustaa valottavat tässä Mikko Nikula ja Janne Könönen, joiden käsialaa on suurin osa Auringon maat -levyn lauluista.
AURINGON MAAT
Mikko:
Japani on tullut rakkaaksi, kun bändimme on siellä kolme kertaa käynyt, tehnyt tiiviitä konserttikiertueita ja oppinut tuntemaan tuota erikoista maata ja sen ihmisiä. Tämä laulu on hätähuuto keskiyön auringon ja nousevan auringon maiden puolesta.
Avausraita esittelee levyn teeman ja musiikillisen tyylin. Levy pureutuu ihmisenä olemisen kipuun ja ilosanoman voimaan. Musiikillisesti etnorock joka välillä räimii ja välillä heläjää kauniisti, on levyn ilme kautta linjan.
Janne:
Gospelin ongelma minun mielestäni tänä päivänä on se, että lauluissa voisi
olla enemmänkin sisältöä ja joku konkreettinen kiinnekohta, johon tarttua.
MGtH:n musiikkiin ja teksteihin olen halunnut tuoda jotain bändille
leimallista. Pojat ovat reissanneet paljon ulkomailla Kauko-Itää myöten.
Eräänä päivänä työstettiinkin tämä Jaappani-Suomi -aiheinen veisu.
Monilla kansoilla on luontaisia ongelmia, joita ei käden käänteessä korjata.
Suomalaisten ikioma piru on viina, japanilaisten sudenkuoppa kuulema mm.
hillitön kunniantunto.
Jumalalta on lupa pyytää, että tapahtuisi muutos. Auringon maat ja niiden
ihmiset ovat Hänelle tärkeitä.
VERENPUNAINEN
Janne:
Biisintekoreissu Italiaan joulukuussa 2004 meinasi mennä paikalliseen
tyyliin käsien levittelyksi (ja lyhytleffojen kuvaukseksi). Toiseksi
viimeisenä päivänä vääntäydyimme viimein sorvin ääreen.
Verenpunainen syntyi Toscanan kukkuloilla Rivalto -nimisen kylän liepeillä.
Paikasta avautui mahtava maisema alas auringon valaisemaan laaksoon. Mutta
suomalainenhan se vaan synkisteli.
Idea lähti halusta tehdä laulu yläasteen maailmasta. Lämpimät terveiset vaan
sinne Kuopion Hatsalaan. (Kaikki välitunteja valvovat opettajat, liittykää
yhteen!)
Ehdotin tarinamuotoa, jossa tuotaisiin nuorten kokemusmaailmaa esiin.
Tekstiriimittelyn päätteeksi Mikko teki säkeistön melodian, johon vastasin
alulla kerron melodiaa ja lauseella ”rakkaus, ei ole mustaa, ei valkoinen…”
Myöhemmin Mikon ja Samin ideariihi pui tekstiin toisen säkeistön.
Suosittelen Toscanaa lämpimästi kaikille hengellisen nuorisomusiikin työn
sankareille.
Mikko: Kappale on tosiaankin saanut alkunsa Italiassa, kertoo suomalaisista nuorista ja sen maalailevassa äänimaisemassa soi muun muassa pohjois-korealainen jousisoitin hae gum. Kansainvälistä menoa.
MUUKALAINEN
Janne:
Muukalainen on summa kaikista hienoista lauluntekijöistä, joita olen
diggaillut. MGtH:n lattaripop -sovitus on erilainen kuin laulun alkuperäinen
muoto, jota esitän silloin tällöin itsekin.
Tarkkakorvainen erottaa laulun "hengestä" ainakin George Harrisonin, Juha
Tapion, U2:n, Jaakko Löytyn, Toton ja Bass´n Helenin.
Muukalaisen kolmannen luennan voi muuten silloin tällöin kuulla Mirkka
”Smyrkkä” Liimatan keikoilla.
Tekstiin pujahti paitsi omia ajankohdan ajatuksiani, myös pätkiä ystävieni
vaikeista avioliitoista. Toisessa säkeistössä halusin irti yksilökeskeisen,
sisäänpäin kääntyneen gospelin kliseistä: siksi se kertookin tämän maailman
menosta, jossa mikään ei MEILLE koskaan riitä.
”Rakasta, kärsi ja unhoita,” lauletaan vanhassa suomalaisessa iskelmässä.
Uskotaan ja toivotaan, ettei siinä aina käy ihan näin.
Mikko: Pääsiäisenä 2004 raati kokoontui Ryttylässä ja valitsi levylle kappaleita. Tämä kappale mietitytti. Olimme valinneet etnorock-linjan, ja mietimme, kuinka saisimme tämän hitinomaisen kappaleen sopimaan meidän ilmaisuumme. Shakira- tyyppinen pop oli ratkaisumme. Sami oli sovituksesta hyvin innoissaan ja hyvinhän se potkii. David Lyle Morrisia kuulleet saattavat introsta ja loppusoitosta bongata jotakin tutunkuuloista, melkein lainattua. Bändimme on muutaman kerran ollut tämän uusiseelantilaismuusikon taustalla ja vaikutteilta ei voi välttyä.
KUINKA ON?
Janne:
Pohdittiin kerran vanhoja hengellisiä sanontoja. Eräskin kuuluu: ”kuinka on
sun sielusi laita?” Tuumasin, että se voisi jatkua ”…sehän vuotaa ja on
haita sun veneesi ympärillä”. Mikko innostui välittömästi ja teki siitä
laulun.
Mikko:
Tämä viisu näytti alusta asti olevan levykamaa, etnorockmeininki innosti. Kyllä vakavat asiat pitää sanoa suoraan, laulutekstissä kuitenkin lyyrisyys pitäisi säilyttää. Tässä kappaleessa mielestäni onnistui kumpikin.
OUTRO
Mikko: Sovitussessioissa Kuinka on? –kappaleelle tehtiin instrumentaalihäntä. Sami sävelsi hilpeän melodian, jota sähkökitara ja sello tulkitsevat. Loppuvaimennuksen aikana Samilta pääsee kahden kitaran riemullinen tilu.
KÄÄRME
Janne:
Samin musaan haettiin tekstiä uusin metodein: fiilispohjalta! Mielikuva
johti selvästi aurinkoiseen kesäpäivään järvellä…
Vanha kristillinen (ja peräti teologinen - huh) kysymys on, miksi
PARATIISISSA oli käärme. Tuohon ei lauluntekijän taito kykene vastaamaan,
mutta kun on olemassa vastauksia, niin miksipä ei olisi kysymyksiäkin…
Mikko: Synti löytyy oman paidan sisältä myös kristityltä.
Room 7: 24-8:1. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
SÄKEET
Mikko:
Kertosäkeistö syntyi ensin, sitten säkeistö. Teksti kertoo tyypillistä suomalaista tarinaa rikkinäisestä perheestä ja rakkauden nälästä. Anteeksi voi antaa ja alusta voi aloittaa, koska ristillä riippuvan Vapahtajan rakkaus sulattaa sydämen ja tekee ihmeitä. Sami sovitti kappaleesta version, joka on täynnä vivahteita, ja kertosäkeen meininki yltyy varsinkin loppua kohden tosi isoksi.
ERI TUULI
Mikko: Juri ehdotti, että tekisimme Lasse Heikkilän Eri Tuuli –kappaleesta oman rockversion. Juri olikin sen rock-tyylin sovittanut ja toi sen yhteiseen sessioon. Sami sovitti kappaleen kuitenkin vielä Jurin versiotakin astetta rankemmaksi. Tämä on etnomättöä. Teksti kertoo Jumalan rakkaudesta ja hyvästä tahdosta Suomen kansaa kohtaan. Paatunuthan tämä kansa näyttää olevan, saisi Jumala hiukan ravistellakin, niin kuin kertosäkeessä lauletaan. Jumalan ravistelu on kuitenkin aina meidän parhaaksi. Sekä rankoilla, että iloisilla asioilla hän tahtoo vetää meitä puoleensa, että hänen evankeliuminsa kelpaisi meille kovakorvaisille.
TRILOGIA
I Syytös
Mikko: Terhi teki tekstin ja lauloi puhelimessa melodiaidean, jonka nauhoitin ja hain siihen soinnut. Kappale oli jo Kuu-levylle tarjolla, mutta siihen emme sitä oikein saaneet sovitettua. Auringon maihin tämän mainion biisin viimein saimme muotoonsa, kun ajattelimme jättää rockbändikokoonpanon siitä pois. Sello, kitarat ja celesta-tyyppinen soitin kantavat railakkaasti kappaletta eteenpäin. Säkeistön melodiaa hiukan Samin kanssa muutimme ja tein toisen säkeistön sekä toisen b-osan sanat. Sami otti melodiapätkiä irkkukappaleesta The Kid on the Mountain ja tuikkasi niitä taidokkaasti pitkin kappaletta, niin, että trilogian kahdessa ensimmäisessä osassa on teemallista yhtenäisyyttä keskenään.Kappale kertoo niin tyypillisen tilanteen elämästä. Paholainen, tuo vanha puusilmä tahtoo syöttää pajunköyttä. Se valehtelee ja yrittää vakuuttaa, että syntisenä ja epäonnistuneena et kelpaa Jumalalle. Mutta valheen isä ei osaa muuta kuin lasketella liukuria. Tottahan se on, että synti on vakava asia ja sen tähden olemme ansainneet Jumalan vihan. Mutta Jeesus kuoli juuri sen tähden, että me olemme läpeensä epäonnistuneita ja syntisiä. Hän kärsi sen rangaistuksen, joka mokailujen ja lankeemusten seurauksena olisi ihan oikeudenmukainen. Siksi hän ei heitä epäonnistunutta luotaan, vaan tahtoo antaa anteeksi kaiken.
II The Kid on the Mountain
Mikko: Trilogian toinen osa on alkujaan perinteinen irlantilainen slip jig. Musiikkikasvatuksen opintoihini liittyen olen mukana irkkubändissä. Tähän kappaleeseen tutustuin niissä yhteyksissä ja ajattelin tarjota sitä MGtH:lle. Tämä sai aikaan innostunutta mieltä sovitussessioissa pääsiäisen 2005 tienoilla Ryttylässä. Heavy-tyylinen antaumuksellinen tykitys yhdistettynä MGtH:n etnolinjaan sai silmät tuikkimaan Kansanlähetysopiston bändiluokassa. Tässä kappaleessa on jokaisella soittajalla pieni soolo. Kappaleen nimi on käännettynä Kili vuorella. Kid ei tässä tapauksessa suinkaan tarkoita ihmislasta, vaan vuohen poikasta. Musiikillisesti tämä tuo meidät syytöksen tunnelmista vapauden vuorille. Joh 8:36 ”Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.” Kuva vuorilla iloissaan kirmaavasta kilistä tulee tästä riemukkaasta kappaleesta mieleen.
III Aamun siivin
Ystäväni Jim Mills, pyysi minua kääntämään tämän kauniin kappaleen suomeksi. Hänen mielestään siinä oli jotakin suomalaista. Jim on tuttu muun muassa Ryttylän Taiteiden Kesä –leireiltä, sydämellinen persoona, joka tahtoo työllään rohkaista ihmisiä ja etenkin taiteilijoita Jeesuksen seuraamiseen. Kappaleen suomenkielinen versio esitettiin ensi kertaa Taiteiden Kesä-leirillä vuonna 2004. Anna-Mari Kaskinen auttoi hiukan tekstin kanssa, kiitokset Anna-Marille! Käännös, kuten Fernando Ortegan alkuperäiset sanatkin, nousevat psalmin 139 pohjalta. Kappaleen rauhoittava sanoma on kaunis päätös trilogialle ja koko levylle. Emme voi mennä minnekään, missä Jumala ei olisi. Hänen rakkautensa ympäröi meitä ja se varaan voimme jäädä.
Tämä kappale on käännetty myös japaniksi, Umi no hate ni sundemo –nimellä. Kiitos siitä Elina Huoviselle, joka yhdessä Harri miehensä ja lastensa kanssa lähti juuri toiseen näistä Auringon maista tekemään musiikkilähetystyötä. Auringon maat kaipaavat kuulla vapauden sanoman. Siksi tämäkin levy tehtiin.